Olemme tehneet pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä toimintamme hiilidioksidipäästöjen ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi, ja tätä työtä palvelevia päätöksiä ja toimenpiteitä tulemme tekemään myös tänä vuonna. TSE:n päästöt viime vuodelta ovat olleet yli 20 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna ja kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen nähden päästöt ovat puolittuneet! Nyt kun yhteiskuntaamme kohtaa merkittävä koettelemus koronaepidemian muodossa, on syytä muistuttaa mieliin energiansektorin huoltovarmuuskriittinen rooli, ja minkä vastuun kannamme vastatessamme energiahuollon varautumisesta.

TSE:n tuotanto keskittyy voimalaitosyksiköihin Naantaliin, mutta merkittävä rooli TSE:n tuotantopaletissa on myös Turun laitoksilla – Orikedon biolämpökeskuksella ja Kakolan lämpöpumppulaitoksella, jolla tuotamme jäteveden hukkalämmöstä kaukolämpöä. Tätä kokonaisuutta kehittämällä ja uusiin tuotantolaitoksiin investoimalla tulemme luopumaan kivihiilestä seuraavien vuosien aikana, mutta energiantuotannon varmuus säilyttäen.

Alkuvuonna, jo ennen kuin ehdimme toden teolla huolestua koronasta, toimintaamme ovat koetelleet pienemmin myös työtaistelut, jotka ovat tuoneet omat haasteensa pitkälti biomassaan pohjautuvaan polttoainehuoltoon, kun metsäteollisuuden seisoessa teollisuuden sivutuotteita ei ole syntynyt, ja puuttuvia jakeita on jouduttu korvaamaan muilla jakeilla. Oma harminsa on aiheutunut ajoittaisista myrskyistä, jotka ovat estäneet polttoainelaivojen liikenteen ennakoidusti. Onneksi vaihtoehtoja on kuitenkin ollut ja tuotanto on pystytty turvaamaan joka hetki. Korvaajia ovat olleet muut puuperäiset polttoaineet, mutta myös kotimaisella ei-uusiutuvalla turpeella sekä kivihiilellä on tässä ollut oma roolinsa.

Valtakunnan tasolla huoltovarmuus, ja meillä voimalaitoksella operatiivinen toimitusvarmuus ei synny itsekseen. Se vaatii jatkuvaa pitkäjänteistä työtä ja varautumista. Meillä on tämän suhteen nyt loistava tilanne TSE:ssa ja väittäisin myös, että koko energiasektorilla Suomessa. On kaunis ajatus, että se varautumisen taso, joka meillä nyt on, rakennettaisiin uudelleen kivihiilikiellon aikajänteellä eli alle kymmenen vuoden sisällä täysin ilman polttoon perustuvia teknologioita ja ilman polttoaineita, pelkästään esimerkiksi hukkalämpöihin, geotermiseen energiaan tai lämmön kysyntäjoustoon nojaten. Nämä tulevat olemaan tärkeä ja merkittävä osa kokonaisuutta, mutta myös nykyiselle tuotantorakenteelle pohjaavia varautumismalleja on oltava käytössä.

Energiahuollossa varautuminen vaatii vaihtoehtoja, ja tämän vuoksi koko polttoainevalikoima on oltava käytössä myös tulevaisuudessa. TSE tulee vähentämään päästöjä myös jatkossa investoimalla uusiin teknologioihin, mutta myös turvaamaan poikkeustilanteissakin monipuolisella tuotantorakenteella 200 000 asukkaan perusenergiantuotannon Turun seudulla. Työkalut on kuitenkin oltava, ja niiden tarjoamisessa poliittisilla päätöksentekijöillä on merkittävä rooli – tässä toivoimme heiltä sitä samaa viisautta ja jämäkkyyttä, jolla käsillä olevaan koronakriisiin on tartuttu. Vaikka keskityn tässä kirjoituksessani polttoainehuollon varautumiseen, on muistettava, että kaikki tekeminen perustuu sille, että meillä on osaavaa henkilöstöä tekemässä tätä ensiarvoisen tärkeää työtä. Tällä hetkellä mekin keskitymme tuotannossamme oman ja alihankkijoidemme terveyden turvaamiseen kaikilla niillä keinoin, joita meillä on käytettävissä, sillä se on tehtävä nyt. Jokaisen tuotantoketjussa toimivan, aina lähtien metsäkoneen ja polttoainerekan kuljettajasta voimalaitoksen käynnissäpitäjään, terveyden ja toimintakyvyn säilyttäminen on edellytys perustehtävästämme huolehtimiselle.

Maija Henell
Toimitusjohtaja
TSE

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n laitoksella Orikedolla paloi keskiviikkona 26.2.20 hake hakkeen vastaanottorakennuksessa. Palo syttyi keskiviikkoaamuna ennen kello yhdeksää. Pelastuslaitos oli paikalla sammuttamassa paloa.

Tulipalolla ei ollut vaikutusta kaukolämmön tuotantoon ja -jakeluun Turun seudulla.

Kytöpalo ei aiheuttanut henkilö- tai aineellisia vahinkoa.

Yhteyshenkilöt

Jari Lahtinen, lämmönhankinta-asiantuntija, Turku Energia
Puh: 050 5573 157
jari.lahtinen@turkuenergia.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tänään tehnyt päätöksen sulkea lopullisesti Naantalin voimalaitoksen kivihiilikäyttöisen kakkosyksikön, jonka sähköntuotantoteho on 105 MW. Yksikkö on alun perin vuonna 1964 rakennettu lauhdelaitokseksi pelkkään sähköntuotantoon, mutta on sittemmin saneerattu myös lämpöä tuottavaksi laitokseksi. Kakkosyksikkö suljetaan 1.7.2020 samassa yhteydessä kuin Naantalin ykkösyksikkö, jonka sulkemispäätös on tehty jo aiemmin. Molempien yksiköiden prosessit erotetaan sulkemisen jälkeen turvalliseen tilaan, ja lopullinen purku tehdään myöhemmässä vaiheessa.

– Naantalin kakkosyksikön käyttötarve on jäänyt vähäiseksi monipolttoainevoimalaitoksen eli Naantalin nelosyksikön valmistumisen jälkeen. Vähäisen käyttöasteen lisäksi sen käytön jatkaminen vaatisi jonkin verran investointeja, eikä tässä tilanteessa, jossa pyrimme kaikin keinoin irti kivihiilestä, investoiminen kakkosyksikön käytön jatkamiseen ole mielekästä, toteaa TSE:n toimitusjohtaja Maija Henell.

TSE:n tuotantolaitosten operoinnista vastaa Turku Energia, ja täten myös Naantalin kakkosyksikön käyttövastuu on Turku Energialla.

– Naantalin kakkosyksikön sulkemisella ei ole henkilöstömme määrään liittyviä henkilöstövaikutuksia. Laitoksen käyttö on tapahtunut samalla henkilöstöllä, joka operoi TSE:n Naantalin kolmos- ja nelosyksikköä, joiden käytön osalta ei ole tullut merkittäviä muutoksia, kertoo toimitusjohtaja Timo Honkanen Turku Energiasta.  

Naantalin voimalaitoksella on yhteensä neljä yksikköä, joista käyttöön jäävät kolmos- ja nelosyksiköt. Uusin, vuonna 2017 valmistunut monipolttoaineyksikkö käyttää pääpolttoaineenaan biopolttoaineita. TSE:n tavoitteena on luopua kivihiilestä polttoaineena, ja yhtiöllä on meneillään useita selvityksiä kivihiilen korvaamisesta ympäristöystävällisemmillä polttoaineilla.

Lisätietoja:

Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy
puh. 044 723 7152
maija.henell@tset.fi

Timo Honkanen, toimitusjohtaja, Turku Energia
puh. 050 557 3133
timo.honkanen@turkuenergia.fi

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %).

Turku Energia -konserni kuuluu Suomen suurimpien energiayhtiöiden joukkoon. Liikevaihtomme vuonna 2018 oli 258,7 miljoonaa euroa.  Henkilöstön määrä on noin 340 henkilöä. Turku Energia on Varsinais-Suomen johtava sähkön ja lämmön myyjä ja siirtäjä. Toimintaan kuuluu myös energiaverkostojen ja energiatuotantolaitosten kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Turku Energia on myös mukana kehittämässä sähköistä liikennettä Turun seudulla. Toimitamme ympäristöä, elämänlaatua ja kilpailukykyä parantavia energiapalveluita 130 000 taloudelle ja yritykselle. Vastaamme myös Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n laitosten käyttö- ja kunnossapitotoiminnoista.  Asiakaslupauksemme on ”Olemme lähellä, näemme kauas”. www.turkuenergia.fi

Vuodenvaihteen molemmin puolin olemme saattaneet päätökseen kaksi merkittävää tuotantomme hiilidioksidipäästöjä vähentävää investointia. Ensin saimme valmiiksi asfalteenin syöttölaiteinvestoinnin. Korvaamme öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvällä asfalteenilla satoja gigawattitunteja kivihiiltä Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen tuotannossa.

Edellistäkin merkittävämpi päästövähennysinvestointi saatettiin loppuun tammikuun alussa, jolloin otimme vastaan Valmetin toimittaman savukaasulauhduttimen. Olemme ottaneet savukaasulauhduttimella talteen jopa 60 megawatin teholla lämpöä savukaasuista marraskuun lopulta lähtien, ja näin ollen vähentäneet voimalaitoksen polttoaineen käyttöä hyvin merkittävästi. Mikä parasta, savukaasulauhdutininvestointi on osaltaan vaikuttanut siihen, että talvikauden huippulaitoksena toimivan, kivihiiltä polttoaineenaan käyttävän Naantalin kolmosyksikön käyntiaika on jäänyt hyvin vähäiseksi.

Kuluvana vuonna viemme eteenpäin edelleen monipolttoainevoimalaitoksen polttoainepohjan muuttamiseen tähtääviä hankkeita. Tavoitteenamme on kivihiiletön tuotanto Naantalin nelosyksikössä eli monipolttoainevoimalaitoksella vuonna 2022. Parhaillaan tutkimme eri vaihtoehtoja Naantalin kolmosyksikön kivihiilen käytön korvaamiseksi täysin kivihiilettömillä ratkaisuilla.

Alkuvuoden aikana saamme tuloksia Nesteen kanssa meneillään olevasta esiselvityksestä, jossa olemme tutkineet Naantalin jalostamon hukkalämmön hyödyntämistä tuotannossa. Mikäli tulokset puoltavat yhteistyöhankkeen aloittamista, jalostamon hukkalämmöllä voitaisiin tuottaa maksimissaan suuruusluokaltaan 10 prosenttia TSE:n tuottamasta kaukolämmöstä.

Erityisesti juuri hukkalämmön hyödyntämiseen liittyen odotamme mielenkiinnolla tulevia energiaverotusratkaisuja. Teollista hukkalämpöä hyödyntävien hankkeiden teknis-taloudellisia toteuttamisedellytyksiä voisi edesauttaa sähkön verotuksen keventäminen kaukolämpöä tuottavien teollisten lämpöpumppujen osalta. Isossa kuvassa verotuksen muutos veisi eteenpäin energiajärjestelmämme uusiutumista hiilidioksidineutraaliksi lisäämällä sen joustavuutta ja mahdollistaen kaukolämmön ja sähköntuotannon joustot kulloiseenkin tehotilanteeseen sopeuttaen.

Tulemme myös viemään loppuun kolmosyksiköllä testit, joilla selvitämme biohiilen 100 prosenttisen käytettävyyden kivihiiltä korvaavana polttoaineena. Syksyn koepolttojen ensimmäinen jakso antoi lupaavia tuloksia – pääsimme yli 50 prosentin biohiilen osuuteen, ja keväällä suoritettavissa testeissä pyrimme 100 prosenttiin. Samalla meille selviää se, miten hyvin varastointia biohiili suomalaisissa sääolosuhteissa kestää.

Teemme myös esisuunnittelua useasta vaihtoehtoisesta polusta, jotka johtavat kohti kivihiiletöntä tuotantoa. Meillä on monta palloa ilmassa tuotannon kehittämisen osalta ja monta eri etenemislinjaa auki. Mitkä tahansa ratkaisuista valikoituvatkin, varmaa on se, että tulemme vähentämään vuosi vuodelta tuotantomme hiilidioksidipäästöjä jopa kymmeniä prosentteja vuosittain. Hiilijalanjälkemme pienenee vauhdilla ja sekä omistajamme että energiatuotteidemme loppuasiakkaat voivat luottaa siihen, että käännämme kaikki kivet varmistaaksemme kestävän kehityksen Turun seudun energiantuotannossa.
 
Maija Henell
Toimitusjohtaja
TSE

Naantalin voimalaitoksen monipolttoaineyksikköön rakennettu savukaasulauhdutin on otettu käyttöön. Lauhdutin tehostaa merkittävästi energiantuotantoa Naantalin voimalaitoksella ja lisää kaukolämmön tuotantotehoa 30 prosenttia eli 60 megawattia (MW) monipolttoaineyksikössä lisäämättä kuitenkaan polttoaineiden kulutusta. Savukaasulauhduttimella tuotettu lämpö korvaa pääosin aiemmin kivihiilellä tuotettua lämpöä, ja vastaa vuositasolla noin 600 kerrostalon kuluttaman lämmön määrää.

Investointi savukaasulauhduttimeen vie Turun Seudun Energiantuotanto Oy:tä kohti kivihiiletöntä energiantuotantoa.

–Olemme ottaneet savukaasulauhduttimella talteen lämpöä savukaasuista marraskuun lopulta lähtien. Lauhdutin on vähentänyt Naantalin voimalaitoksen polttoaineen käyttöä hyvin merkittävästi. Mikä parasta, savukaasulauhdutin on osaltaan vaikuttanut siihen, että talvikaudella huippulaitoksena toimivan, kivihiiltä polttoaineenaan käyttävän Naantalin kolmosyksikön käyntiaika on jäänyt hyvin vähäiseksi. Teemme parhaillaan esisuunnittelua useasta eri vaihtoehtoisesta polusta, jotka johtavat kokonaisuudessaan kohti kivihiiletöntä tuotantoa laitoksillamme, sanoo Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtaja Maija Henell.

Savukaasulauhduttimen toiminta perustuu biopolttoaineiden polton tuottaman kostean savukaasun lauhdutuksesta syntyvän energian hyödyntämiseen. Lauhduttimen avulla saadaan aikaisemmin hukkaan mennyt energia talteen. Lauhduttamalla talteen otettavan energian määrä on vuodessa noin 250–300 gigawattituntia (GWh).

Savukaasulauhduttimen päälaitteen toimitti Valmet. Kuvat savukaasulauhduttimesta

 Lisätietoja: Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy puhelin 044 723 7152 maija.henell@tset.fi Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. Yhtiön osakkaina ovat Fortum (49,5 %), Turku Energia (39,5 %) ja kaupungit Raisio (5 %), Naantali (3 %), Kaarina (3 %). TSE tuottaa energiaa kolmella laitoksellaan Naantalin voimalaitoksella, Orikedon biolämpökeskuksessa sekä Kakolan lämpöpumpuilla.