Käytetyt polttoaineet

Voimalaitoksen keskeytymättömän toiminnan taustalla on tehokas ja luotettava polttoaineiden käsittely, varastointi- ja kuljetinjärjestelmä. Naantalin voimalaitoksella käytetään polttoaineina kivihiiltä, biopolttoaineita, jalostamokaasua sekä vuoden 2019 aikana myös asfalteenia.

Biopolttoaineen osuus nousee laitoksella lähivuosina 70–80 prosenttiin laitoksen uusimmassa yksikössä. Lisäksi uusimmassa yksikössä otetaan vuoden 2019 aikana käyttöön savukaasulauhdutin, joka lisää valmistuessaan kaukolämmön tuotantotehoa 30 % eli 60 megawattia (MW) lisäämättä kuitenkaan polttoaineiden kulutusta.

Biopolttoaineet:

  • Naantalin monipolttoainevoimalaisen polttoaineesta yli puolet on biopolttoaineita.
  • Naantalin voimalaitoksen biopolttoaineista kaksi kolmasosaa tulee noin 150 kilometrin säteellä alueen metsistä ja teollisuudelta sekä yksi kolmasosa meriteitse Baltian maista ja Venäjältä.
  • TSE:n käyttämä biopolttoaine muodostuu teollisuuden sivutuotteista eli purusta ja kuoresta tai metsä- ja rankahakkeesta.
  • Laitoksen biopolttoaineena hyödynnetään se osa, mikä ei kelpaa puunjalostukseen raaka-aineeksi.
  • Naantalin voimalaitoksen biopolttoaineen vastaanottolinjat kuljettavat mm. puuhaketta, kuorta ja turvetta seulontalinjoille parhaimmillaan 600 kuutiota tunnissa 15 000 kuution varastoon.

Kivihiili:

  • Naantalin voimalaitoksen kolmen vanhimman yksikön pääpolttoaine on kivihiili.
  • Voimalaitoksen hiilenkuljetuskapasiteetti on 150 kuutiota tunnissa.
  • Hiilenkäsittelyprosessiin kuuluu kuljetuksen ja varastoinnin lisäksi materiaalin seulonta ja murskaus.
  • Polttoaineiden käsittelyprosessissa ympäristö huomioidaan mm. tehokkailla pölynpoistojärjestelmillä ja palonsammutusjärjestelmällä sekä kiinnittämällä erityistä huomiota meluntorjuntaan.

Asfalteeni:

  • Asfalteeni on Nesteen Porvoon tuotantolaitoksilta toimitettava kiinteä raskas öljytuote, jota voidaan hyödyntää mm. energiantuotannossa.
  • Asfalteeni tulee korvaamaan lähes puolet Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen jäljellä olevasta kivihiilen käytöstä.
  • Sen ominaisuudet ja soveltuvuus energiantuotantoon on testattu VTT:llä (Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy) ja laitetoimittajan voimalaitoskattiloilla. Testeissä on selvitetty myös ympäristönäkökohdat.
  • Asfalteeni soveltuu polttoaineena esim. energiantuotannossa käytössä oleviin kiertoleijukattiloihin (CFB), joissa polttoaine palaa tehokkaasti ja hallitusti. Asfalteenin poltossa/palaessa syntyy hiilidioksia, vesihöyryä sekä rikkidioksidia, joka poistetaan savukaasuista.
  • Asfalteenin käsittelylaitteistojen tekniikka vastaa tuotteen ominaisuuksien edellyttämiä turvallisuusvaatimuksia, pölyräjähdysluokka on heikko/normaali, mikä on sama kuin kivihiilellä.
  • Kivihiileen verrattuna asfalteenin lämpöarvo on noin 1,5 kertainen vähentäen tarvittavan polttoaineen määrää ja sitä kautta polttoaineiden varastointitarvetta ja kuljetuksia sekä vähentää kivihiilen tuontia.
  • Hiilidioksidipäästöt ovat noin 10-15 % pienemmät kivihiileen verrattuna.

Jalostamokaasu:

  • Toimitetaan Naantalin jalostamolta.
  • Kaasulla tuotetun energianmäärä vuodessa noin 80 GWh (vastaa noin 3 % uuden monipolttoainelaitoksen polttoainemäärästä)

Turve:

  • Turve on mukana laitoksen polttoainevalikoimassa, mutta sen osuus on marginaalinen.
  • Turve sopii rikkipitoisuutensa ansiosta hyvin monipolttoainevoimalaitoksen polttoaineeksi korvaamaan osaltaan hiiltä